Satakunta

Pohjansaha (ruots. Norrsågen) on Merikarvialla sijaitseva kylä. Se sijaitsee Pohjanmaan rantatien varrella Merikarvian ja Porin rajan tuntumassa noin 15 kilometriä kunnan keskustaajaman eteläpuolella.

Uksjoki on Porissa ja Merikarvialla virtaava noin 10 kilometrin pituinen joki. Se saa alkunsa entisen Ahlaisten kunnan alueella sijaitsevasta Uksjärvestä ja laskee Pohjanlahden Haminaholmanlahteen Porin ja Merikarvian rajalla. Uksjoen yläosaa kutsutaan myös nimillä Pajaoja ja Myllyoja.

Karvianjoen vesistö (vesistöaluetunnus 36) on Suomen päävesistöalue, jonka laskujoki Karvianjoki laskee Selkämereen. Vesistöalueen pinta-ala on 3 438,01 neliökilometriä. Alueen järvisyys on 4,55 %.

Lanskata tai Landskata on Selkämereen työntyvä niemi Porin Ahlaisissa lähellä Merikarvian kunnan rajaa. Osa siitä kuuluu vuonna 2011 perustettuun Selkämeren kansallispuistoon. Lanskatan koillispuolella on kapea Keikveden lahti, johon laskee noin kymmenen kilometrin pituinen Pohjajoki.

Pirttijärvi on Porissa entisen Ahlaisten kunnan alueella sijaitseva kylä. Se sijaitse Merikarvian rajan tuntumassa valtatie 8:n varrella noin 27 kilometrin päässä Porin keskustasta. Pirttijärvellä on myös samanniminen soistunut järvi.

Uksjärvi on Porissa entisen Ahlaisen kunnan alueella sijaitseva järvi. Sen laskujoki on noin 10 kilometrin pituinen Pohjanlahteen laskeva Uksjoki.

Isojärvi on Karvianjoen vesistöön kuuluva järvi Pomarkun ja Siikaisten kunnissa Satakunnassa. Se on pohjoisen Satakunnan suurin järvi. Järven pinta-ala on 39,4 km², suurin syvyys 9,9 metriä ja keskisyvyys 3,0 metriä.

Ahlaisten uusi hautausmaa on Porin Ahlaisissa sijaitseva hautausmaa, joka on otettu käyttöön vuonna 1880. Se sijaitsee noin 600 metrin päässä Ahlaisten kirkosta, jota ympäröi vuonna 1679 käyttöön otettu vanha hautausmaa. Ahlaisten uudella hautausmaalla on puurakenteinen ruumishuone.

Ahlainen (ruots. Vittisbofjärd, aiemmin Hvittisbofjärd) on entinen Suomen kunta Satakunnassa. Kunta liitettiin Porin kaupunkiin vuonna 1972.

Ahlaisten kirkko on Ahlaisissa, Porissa sijaitseva puukirkko. Se on Porin nykyisistä kirkoista vanhin. Salomon Köhlström rakensi kirkon kaksilaivaisena.

Ahlaisten kirkonkylä (tilastollisena taajamana vuonna 2014 Ahlainen) on kirkonkylä, tilastollinen taajama ja Museoviraston määrittelemä valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö Ahlaisissa Porissa Satakunnassa. Ahlaisten taajaman maa-pinta-ala oli vuoden 2021 lopussa 3,08 km² ja väkiluku 347, mikä tuotti väestötiheydeksi taajamassa 112,7 henkilöä / km². Ahlaisten kirkonkylä on Museoviraston mukaan eräs parhaiten vanhan rakenteensa säilyttäneistä kirkonkylistä Suomessa.

Lampinjärvi on Karvianjoen vesistöön kuuluva järvi Ahlaisissa Porissa. Järven pinta-ala on 81,7 hehtaaria, korkeus merenpinnasta 21,2 metriä ja rantaviivan pituus 11,7 kilometriä.

Pohjoinen satamatie (seututie 272) on vuonna 1993 valmistunut seututie. Sen virallinen tiennimi on Porin saaristotie. Noin 16 kilometrin pituinen seututie kulkee Porin pohjoisosissa ja yhdistää valtatiet 8 ja 23 Meri-Poriin.

Peittoon tuulivoimapuisto on Satakunnan Porin Ahlaisissa Ämttöön Peittoonkorvessa sijaitseva tuulivoimapuisto, jossa toimii 12 tuulivoimalaitosta. Niiden kokonaiskapasiteetti on 54 megawattia ja vuosituotannoksi on arvioitu 126-175 gigawattituntia . Tuulivoimapuiston on rakentanut Tuuliwatti, sen omistaa Exilion Tuulin tytäryhtiö Pori Peittoo Tuuli Ky ja sitä operoi aluksi Tuuliwatti ja nykyään Operointi St1.

Poikeljärvi (ruots. Poikelträsk) on järvi Poikeljärven kylässä Ahlaisten ja Noormarkun rajalla Porissa. Järvi kuuluu Karvianjoen vesistöön.

Poosjärvi (ruots. Ponsträsk) on Satakunnassa Porissa entisen Noormarkun kunnan alueella ja siellä Poosjärven kulmakunnalla sijaitseva järvi, joka kuuluu Karvianjoen vesistöön.

Poikeljärvi (ruots. Poikelträsk) on kylä entisen Ahlaisten kunnan alueella Porissa valtatie 8:n itäpuolella. Poikeljärven kylässä on samanniminen järvi (Poikeljärvi).

Kellahti (ruots. Källfjärd ) on noin 13 kilometriä Porin keskustan pohjoispuolella sijaitseva kylä, joka kuului aikaisemmin Ahlaisten kuntaan. Kylän läpi virtaa Kellahdenjoki, jonka varrella sijaitsee Kellahden kartanon kulttuurimaisema.

Porin Teatteri on Porissa sijaitseva suomenkielinen ammattiteatteri. Se perustettiin vuonna 1931, kun Porin Näyttämö ja Porin Työväen Teatteri yhdistettiin. Teatteri toimii kaupungin keskustassa vuonna 1884 valmistuneessa teatteritalossa, jota pidetään yhtenä Suomen kauneimmista teatterirakennuksista.

Porin raatihuone sijaitsee kaupungin keskustassa Hallituskadun varrella. Vuonna 1841 valmistuneen uusklassismia edustavan rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Carl Ludvig Engel. Raatihuone on Porin tunnetuimpia ja arvokkaimpia rakennuksia, jonka arvoa korostaa sen edessä avautuva historiallinen Raatihuoneenpuisto.

Kulttuuritalo Annankatu 6 eli Annis on Porissa sijaitseva sosiaalinen kulttuurikeskus. Se syntyi vuonna 1980 Porin teatterinuorten vallattua käyttöönsä kaupungin keskustassa sijainneen tyhjän teollisuuskiinteistön.

Teljä (ruots. Tälje) on yksi Porin kaupunginosista, järjestysnumeroltaan toinen. Se sijaitsee kaupungin keskustassa.

Porin kaupungintalo (tunnetaan myös nimellä Junneliuksen palatsi) on Porissa sijaitseva rakennus. Arkkitehtuuriltaan se jäljittelee venetsialaistyylistä renessanssipalatsia. Koristemaalausten suuri määrä tekee rakennuksesta yhden arvokkaimmista uusrenessanssityylisistä rakennuksista Suomessa.

Keski-Porin kirkko on Porin kaupungin suurin kirkko, joka sijaitsee ydinkeskustan tuntumassa Kokemäenjoen rannalla. Keski-Porin seurakuntaan kuuluva kirkko rakennettiin vuosina 1859–1863 ja se vihittiin käyttöön uudenvuodenpäivänä 1864. Ulkoasultaan Keski-Porin kirkko edustaa uusgotiikkaa, sisustus puolestaan on kansallisromanttisen tyylisuunnan mukainen.

Linna (ruots. Slottet) on yksi Porin kaupunginosista, ja se sijaitsee aivan kaupungin keskustassa. Yhdessä Teljän, Malminpään ja Karhunpään kaupunginosan kanssa se muodostaa Porin ydinkeskustan.

Porin kauppatori on Porin ydinkeskustassa sijaitseva kauppa- ja markkinapaikka. Tori toimii myös kaupunkiliikenteen linja-autojen lähtö- ja päätepysäkkinä. Kauppatorin ohi suuntautuva Yrjönkatu muuttuu torin itälaidalla kävelykaduksi, joka jatkuu etelään noin 400 metriä aina Mikonkadulle saakka.

Porin kauppahalli on vuonna 1927 valmistunut kauppahalli, joka sijaitsee Porin keskustassa Yrjönkadun varrella. Korttelin läpi Isolinnankadulle ulottuvan rakennuksen on suunnitellut helsinkiläinen arkkitehti Oiva Viljanen. Hallin yhteyteen on myöhemmin rakennettu lisäkiinteistöjä vuosina 1939 ja 1955, mutta laajennusosat eivät kuitenkaan kuulu varsinaiseen kauppahalliin.

Malminpää (ruots. Malmen) on yksi Porin kaupunginosista, järjestysluvultaan kolmas. Se on Porin historiallisen keskustan neljästä kaupunginosasta lounainen ja se rajoittuu Eteläpuistoon, Länsipuistoon, Vapaudenkatuun ja Itsenäisyydenkatuun.

IsoKarhu on Porin keskustassa Yrjönkadun varrella sijaitseva Cityconin omistama kauppakeskus, joka on avattu vuonna 1991.

Promenadikeskus on Porin kaupungin keskustassa, pää- ja kävelykatu Yrjönkadun varrella sijaitseva kulttuuri- ja tapahtumakeskus. Promenadikeskuksen perustuskiveä olivat mukana muuraamassa myös muusikko Phil Collins ja blueskitaristi B.B. King. Promenadikeskus valmistui vuonna 1999 arkkitehtitoimisto Küttner Ky:n suunnittelemana.

Karhunpää (ruots. Björnen) on Porin IV kaupunginosa. Karhunpäähän sijoittuu suuri osa kaupungin ydinkeskustan toiminnoista.

Sokos Pori (myös Sokos Satakunta) on Porin keskustassa sijaitseva Satakunnan Osuuskaupan omistama tavaratalo, joka avattiin syyskuussa 1973. Rakennuksessa on yksi maanalainen ja kaksi maanpäällistä kerrosta sekä pysäköintitaso. Se oli valmistuessaan Suomen toiseksi suurin Sokos-tavaratalo.

Cygnaeuksen koulu on noin 400 oppilaan alakoulu, joka sijaitsee sijaitsee Porin keskustan tuntumassa Eteläpuiston päässä. Koulurakennus edustaa jugendtyyliä ja valmistui vuonna 1912 arkkitehti Usko Nyströmin suunnittelemana. Koulu on toiminut alusta alkaen kansakouluna ja sittemmin peruskoulun ala-asteena.

Bepop on Porin keskustassa sijaitseva vuonna 1989 valmistunut rakennus. Sitä pidetään arkkitehtuuriltaan yhtenä merkittävimmistä 1980-luvun suomalaisista liikerakennuksista ja se on myös Porin tunnetuin postmodernin arkkitehtuurin kohde. Nimi viittaa jazzmusiikin tyylilajiin bebopiin sekä rakennuttajana toimineen Porin Seudun Osuuspankin nimilyhenteeseen POP. Rakennuksen pääsisäänkäynti sijaitsee Mikon- ja Yrjönkatujen kulmassa, toinen sisäänkäynti on Isolinnankadun puolella.

Pori (ruots. Björneborg, lat. Arctopolis) on Suomen kaupunki ja Satakunnan maakuntakeskus.

Porin suomalainen yhteislyseo (PSYL) oli Porin keskustassa sijaitseva koulu, jossa toimivat Porin suomalaisen yhteislyseon koulu (vuosiluokat 7.–9.) sekä Porin suomalaisen yhteislyseon lukio. Vuonna 1926 perustettu koulu tunnettiin vuosina 1974–1993 nimellä Riihikedon koulu. Lukio lakkautettiin vuonna 2021 Porin toisen lukion kanssa, mutta samoissa tiloissa aloitti uusi Porin lukio ilman yläastetta vuonna 2022.

Itätulli (ruots. Östertull ) on Porin V kaupunginosa, joka tunnetaan puhekielessä nimellä Viikkari. Kaupunginosa sijaitsee keskustasta itään ja Aittaluodosta etelään.

Porin linja-autoasema on yksi Suomen linja-autoasemista. Nykyinen asemarakennus valmistui vuonna 1955.

Riihiketo (ruots. Mellanriorna) on Porin ydinkeskustan eteläpuolella sijaitseva 9. kaupunginosa.

Herralahti (ruots. Herreviken, aikoinaan myös Kungsviken, Kronoviken ja Fiskviken) on Porin kaupunginosa, joka sijaitsee keskustan itäpuolella. Se käsittää nauhamaisesti Paanakedonkadun ja siitä risteävän Pohjanmaantien varrella sijaitsevaa teollisuus- ja liikealuetta, joka pohjoisessa rajoittuu Aittaluodon tehdasalueeseen.

Kuninkaanhaka (ruots. Kungshagen) on Porin kolmastoista kaupunginosa ja sijaitsee kantakaupungin kaakkoisosassa. Se rajoittuu pohjoisessa Itätullin eli viidenteen (V) kaupunginosaan, idässä Koivulaan, etelässä Uuteenkoivistoon ja lännessä Riihiketoon.

Uusikoivisto (ruots. Nykoivisto) on yksi Porin kaupunginosista, järjestysnumeroltaan 12. Se sijaitsee Itä-Porin alueella.

Kalaholma (ruots. Kalaholmen) on yksi Porin kaupunginosista. Se sijaitsee Itä-Porissa Kokemäenjoen varrella.

Koivula on Porin 16. kaupunginosa Itä-Porissa. Koivulan naapurikaupunginosia ovat idässä Vanhakoivisto, lännessä Uusikoivisto ja Kuninkaanhaka ja pohjoisessa Herralahti.

Teljän kirkko on Porin Uudenkoiviston kaupunginosassa sijaitseva vuonna 1973 valmistunut kirkkorakennus. Kirkko on Olaf Küttnerin suunnittelema ja sijaitsee osoitteessa Koivistonpuistikko 50. Teljän kirkko on Teljän seurakunnan pääkirkko.

Vanhakoivisto (ruots. Gamla Koivisto) on Porin kaupunginosa, joka sijaitsee Itä-Porissa. Vanhakoivisto on pinta-alaltaan yksi Porin laajimmista kaupunginosista.

Porin lentoasema (IATA: POR, ICAO: EFPO) sijaitsee Porin kaupungissa, Satakunnan maakunnassa, kaksi kilometriä keskustasta etelään. Se on koulutus- ja harrastelentoasema, ja lentoasemalla toimii muun muassa Suomen Ilmailuopisto ja WinNovan lentotekniikan koulutus. Tilausliikenne on asemalla vilkasta varsinkin kesällä Pori Jazzien aikaan.

Väinölä (ruots. Skogsängen) on Porin kaupunginosa. Väinölä sijaitsee itäisessä Porissa, noin neljän kilometrin päässä keskustasta.

Impola on Porin 42. kaupunginosa, joka sijaitsee Itä-Porissa. Kaupunginosa on rakennettu suurelta osin 1970-luvulla.

Sampola (ruots. Fäviken) on Porin kaupunginosa ja yksi Porin lähiöistä, joka sijaitsee Itä-Porissa. Sen naapurikaupunginosat ovat Impola, Vanhakoivisto ja Metallinkylä.

Mikkola (ruots. Degelbäck) on Porin kaupunginosa, joka sijaitsee Itä-Porissa. Kaupunginosa on suurelta osin teollisuusaluetta.

Itäkeskus on Porissa, Mikkolan kaupunginosassa sijaitseva Satakunnan Osuuskaupan kauppakeskittymä. Suurin liikkeistä on Prisma. Prismassa sijaitsee mm.

Harmaalinna on Porin kaupunginosa, joka sijaitsee Itä-Porissa lähellä Ulvilan rajaa. Idässä kaupunginosan rajana toimii Kokemäenjoki, eteläpuolella Porin ja Ulvilan kaupunkien raja. Pohjoisessa alue rajoittuu Valtatie 11:een ja lännessä Ulvilantiehen.

Ulvilan kirkko (myös Pyhän Olavin kirkko, ruots. Ulvsby S:t Olofs kyrka) on Ulvilassa sijaitseva keskiaikainen kivikirkko, joka on rakennettu 1400–1500-lukujen vaihteessa. Se on yksi Suomen merkittävimmistä ja parhaiten alkuperäisessä asussaan säilyneistä keskiaikaisista harmaakivikirkoista, ja myös ainoa säilynyt merkki Ulvilan keskiaikaisesta kaupungista.

Ulvilan lukio on Ulvilan kaupungissa, sijaitseva suomenkielinen, luokaton lukio. Lukio sijaitsee Friitalan kylässä aivan Ulvilan keskustassa Kokemäenjoen länsirannalla. Vuonna 2025 lukiota kävi 267 opiskelijaa.

Ulvila (ruots. Ulvsby) on Satakunnan maakunnassa sijaitseva kaupunki. Ulvila sijaitsee Kokemäenjoen varrella, Porin naapurissa.

Lattomeri on Porissa valtatie 8:n itäpuolella sijaitseva maatalousvaltainen kulmakunta, joka tilastoinnissa kuuluu Lounais-Poriin. Nimensä se on saanut laajasta peltoaukeasta, joka oli suota 1700-luvulla toteutettuun laajaan kuivatushankkeeseen saakka. Peltoaukea oli ennen merenlahti, johon eräs Kokemäenjoen suuhaaroista laski.

Satamaito on Ulvilassa toimiva meijeriosuuskunta, jonka omistaa 140 länsisuomalaista maidontuottajaa.

Rieskaronmäki on Suomen tunnetuin Skandinavian pronssikauden asuinpaikka ja useiden hautaröykkiöiden muodostama kokonaisuus. Asuinpaikka sijaitsee Satakunnassa Nakkilan Kivialhossa. Asuinpaikalla harjoitettiin karjataloutta ja se muodosti siten maatilan, mikä on ainutlaatuinen Suomen pronssikauteen liittyvä löytö.

Salomonkallio on yksityinen, Salomonkallio Oy:n omistama ja ylläpitämä talviurheilu- ja golfkeskus Nakkilassa. Laskettelurinteitä on kolme ja hissejä kaksi, joista toinen on sompahissi ja toinen ensikertalaisille suunnattu lyhyt köysihissi. Rinteiden korkeusero on 32 metriä.

Leistilänjärvi on kuivatettu järvi Nakkilassa Satakunnassa. Järvi kuivatettiin useassa vaiheessa 1780-luvulta 1940-luvulle kestäneenä ajanjaksona ja nykyään se on kokonaisuudessa peltoa. Ravinteikkaan maaperän kasvusto houkuttelee muuttomatkoilla olevia lintuja levähtämään pelloilla, joita on yhteensä lähes 1 700 hehtaaria.

Kirkkosaari on kapea 1,5 kilometrin pituinen saari Kokemäenjoessa. Se sijaitsee Anolassa noin kaksi kilometriä Nakkilan keskustasta joen alajuoksulle päin. Kirkkosaari kuuluu kokonaisuudessaan Anolan kartanolle, jonka piha-alueelta johtaa saarelle silta.

Nakkilan kirkko on vuonna 1937 valmistunut funktionalistinen kirkko, jonka on suunnitellut arkkitehti Erkki Huttunen avustajinaan arkkitehdit P. Saarema ja E. Jokilehto. Se on Nakkilan tunnetuin nähtävyys, joka korkealla mäellä sijaitsevana erottuu maamerkkinä muun muassa läheiselle valtatie 2:lle. Nakkilan kirkko rakennettiin tehtailija J. W. Suomisen testamenttaamilla varoilla.

Nakkila (vanh. ruots. Nackeby) on Satakunnan maakunnassa sijaitseva kunta.

Villilän kartano on kartano Nakkilassa. Se sijaitsee aivan kunnan keskustan tuntumassa, Valtatie 2:n ja Tampere–Pori-rautatien läheisyydessä. Kartanon alueella on vuodesta 2003 toiminut Villilän elokuvastudiot.

Villilä Studiot on suomalainen elokuvastudio. Se sijaitsee Villilän kartanon alueella Nakkilassa. Studio tunnetaan myös Länsi-Suomen TV- ja elokuvakeskuksen nimellä ja on perustettu vuonna 2003.

Satalinnan sairaala on Harjavallan Pirilän kaupunginosassa sijaitseva entinen sairaala. Kiinteistö sijaitsee noin seitsemän kilometriä kaupungin keskustasta. Nakkilan keskustaan Satalinnasta on matkaa myös noin seitsemän ja Porin keskustaan noin 20 kilometriä.

Harjavallan vesivoimalaitos sijaitsee Kokemäenjoessa entisen Lammaistenkosken (eli Pirilänkosken) kohdalla Harjavallan ja Nakkilan kunnan rajalla. Voimalaitoksen pudotuskorkeus on 26,4 metriä ja nettosähköteho yhteensä 105–110 megawattia , mikä tekee siitä yhden Etelä-Suomen tehokkaimmista vesivoimalaitoksista. Voimalaitoksen omistaa Länsi-Suomen Voima.

Harjavallan suurteollisuuspuisto on metalli- ja kemianteollisuuden keskittymä Satakunnassa Harjavallan kaupungissa. Se sijaitsee kaupungin keskustan tuntumassa, Valtatie 2:n ja Tampere–Pori-radan välittömässä läheisyydessä. Noin 300 hehtaarin laajuisella alueella toimii kaikkiaan 17 yritystä, joiden palveluksessa on vakituisesti vajaat 1 200 työntekijää.

Harjavallan hautausmaa sijaitsee Harjavallassa Siltatien varrella osoitteessa Kirkkokatu 3. Hautausmaalla on arkkuhautoja, uurnahautoja, muistolehto ja sankarivainaja-alue sekä punaisten muistomerkki. Sankarivainaja-alueella on Emil Cedercreutzin veistämä patsas Vartijasotilas 1940.

Harjavallan kirkko eli Kaikkien autuuksien kirkko on Harjavallassa sijaitseva tiilirakenteinen vuonna 1984 käyttöön vihitty kirkko. Arkkitehti Pekka Pitkäsen suunnittelemaan kirkkoon mahtuu 500 henkeä. Kirkon suunnittelusta järjestettiin kutsukilpailu vuonna 1981.

Harjavalta on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Satakunnan maakunnassa. Kunnassa asuu 6 565 ihmistä, ja sen pinta-ala on 127,74 km2, josta 4,26 km2 on vesistöjä. Väestötiheys on 53,17 asukasta/km2.

Harjavallan rautatieasema (lyh. Hva) sijaitsee Satakunnassa Harjavallan kaupungissa, rataosalla Tampere–Pori Nakkilan ja Kokemäen rautatieasemien välissä, noin 27 kilometriä Porin rautatieasemalta itään päin. Asemalla pysähtyvät kaikki Tampereen ja Porin välillä kulkevat matkustajajunat.